rv. 38+2

Ei tämä täältä taida tulla milloinkaan. Esikoinenkin tuli vasta 41+2, joten eipä tässä kiirettä. Kaveri on parissa viikossa kasvanut ihan hirmuisesti ja tuntuu, että ei siellä oikein olisi enää tilaa möyriä. No, tulee kun on valmis :)

Terkkari on kovasti sitä mieltä, että poika siellä on, kun on niin vahvat sykkeet tjs. Jotenkin syyllinen olo, kun toivon, että sieltä tulisi tyttö. Tottakai se poikakin on ihan yhtä lailla odotettu. Eihän tässä sukupuolen mukaan eletä, mutta silti olisi niin kiva jos se olisi tyttö. Kai sitä saa tällaisiakin tunteita olla.

Opiskelussa ei enää paljon tapahdu ja motivaatiokin alkaa karista, kun ei enää pysty pitkään jatkamaan ja meneillään olevat kurssit ovat jokseenkin tylsiä. Enkä edes ehdi tentteihin, joten täytyy mennä uusintoihin huhti-toukokuussa. Silloin vartmaan saakin itsensä ihan huippumotivoituneeksi lukemaan... No mutta kaikki on eteenpäin.

Edelleen vähän jännittää tuo tuleva arki kahden lapsen kanssa, mutta se on varmaan ihan normaalia. Mies on kuitenkin aika paljon töissä, joten yksin saan olla... Onneksi mummi varmasti auttaa ja pitää noita lapsettomia kavereita pyytää apuun. Ja kunhan täältä sitten liikeelle päästään, niin mammatreffejä vaan kehiin. Eiköhän me pärjätä.

Raskaushan on sujunut edelleen vallan hyvin. Viime viikolla vauva tuntui jurskuttelevan itseään vähän alaspäin ja onkin aiheuttanut suonenvetoja nivusiin oikein ihanasti. Tai sitten sen pää painaa joihinkin hermoihin. Mutta kippeesti käy, se täytyy myöntää. Onneks ei ole muuta. Paitsi pientä närästystä, yäk. OOis voinu kuvitella, että se vähenee eikä lisäänny, kun vauva liikkuu alaspäin, mutta toisin kävi täällä. Onneks sekin loppuu heti, kun vauva syntyy. Ja toki tuo mahtava korvan lukkiutuminen on jokapäiväinen riesa. Ja jos tässä nyt alkoi krenkkoja miettimään, niin kyllähän tuossa muutama viikko takaperin oli jo toinen poskiontelontulehdus tälle raskaudelle. Ikinä aikaisemmin ei ole ollut, joten syytän mahaa ;)) Mutta muuten kaikki on sujunut mallikkaasti. Mikäs tässä on ollessa. Tosin silti haluaisin, että tämä syntyisi jo kohta. Vaikka ensi viikolla. Tällä viikolla ei saa, kun vanhemmilla on vieraita ja syntymä sotkisi asioita :P Ainiin,  kyllähän sunnuntaina taisi tulla pieni tippa limatulppaa. Kovin toiveita antavaa... Mutta ilmeisesti sillä ei välttämättä ole mitään väliä. Esikoisesta irtosi koko tulppa keskiviikkona ja perjantaina syntyi, mutta tästähän lähti vain pieni palanen, joten ehkä ei kannata innostua liikaa...

Nyt otan välipalaa, kun esikko nukkuu